Yeah, ja vain vuorokausi myöhemmin on taas homma edennyt. Vietin hauskat 7 tuntia tallissa yhteen menoon ja vasta nälkä ajoi ulos. Yllättävän paljon hommaa oli noiden takatukivarsien rasvauksessa ja momenttiin vetämisessä - Hotchkis mainostaa, että ne ovat "greased and ready to use" mutta kyllä sinne nelisen painallusta rasvaprässillä meni joka niveleen - ja nyt on muuten takapää herkkäliikkeinen!

Kallistuksenvaimennin jäi vielä asentamatta kun nälkä kävi ylle - sain kuitenkin viimeisteltyä ilmajousisysteemin joten nythän tuolta palelee enää ainoastaan ne c-clipsit ja sitten jarrut kasaan ja auto alas.





Toinen kuvista on hiukka hämärä kun musta massa ei paljoa valoa heijasta. Siinä kumminkin roikkuu jarruletkua ja -putkea ja kaikenlaista tunkkia ja tuentaa joutuu käyttämään, jotta saa perän "ajokorkeuteen" (ride height) tukivarsien kiristystä varten. Hotchkis antaa kahdenlaista ohjetta - toisen mukaan nuo uretaanipuslaiset sarjat voi kiristää missä asennossa tahansa - toisessa taas käsketään kiristämään ne normaalissa ajokorkeudessa - joten näin sitten tein. Iskareiden alapäät ovat kiinni offset-palikoissa koska muuten ne ottaisivat kiinni satuloihin. Palikat kuuluvat jarrukittiin.

Niin tosiaan se jarrun kiinnitysmekanismi näyttää tällaiselta:



Siinä on nyt vetarin laippa edessä mutta akselin päälevyn taakse tulee tuollainen sentin paksuinen teräslätkä, ja alapuolelle eteen samanpaksuinen ohut kaistale niillä pienillä ruuveilla kiinni, joilla normaalisti on jarrukilpi paikallaan. Tuossa ylhäällä on sen vakiotapin paikalla julmetun kokoinen ruuvi ja mutteri, ja sylinterin reiässä samoin julmettu terästappi. Tapin keskellä oleva kierteitetty reikä kiiltävän pultin alapuolella on tässä kombinaatiossa turha, siihen ei tule kiinni mitään. Tuohon oikealla oleviin reikiiin kiinnittyy sitten jarrusatula ja levyhän tulee vain studien päälle - satula estää sitä karkaamasta minnekään esimerkiksi renkaanvaihdon aikana.

Vaihdelaatikon irrotuksesta muuten sen verran, että noitahan on poistettu sekä ylä- että alakautta. Yläkauttakin moottori-vaihteistoyhdistelmän saa ulos autosta jopa konepeltiä irrottamatta, jos käytössä on "norsu" -mallin moottorinostin, mutta silloin auton keulaa täytyy nostaa noin 30 - 40 cm maasta ylös jotta vaihteiston häntä mahtuu tulemaan sieltä. Alakautta taas askin saa pois - kuten jouduin tässä tekemään - joko vaihteistonosturilla tai sellaisen puuttuessa "redneck"-nosturilla. Ai mikäkö se on? Noh, vaihteistonostin mallia "punaniska" on käytännössä mies vaihteiston alla. Vaatii voimaa ja uskoa siihen, että sukukalleudet eivät kärsi haaroihin kardaanin reiästä valuvasta ATF:stä......

Noh, tällä kertaa käytössä oli nosturi, joten tuohon spartalaiseen menetelmään ei tarvinnut turvautua. Joskus 1990-luvun loppupuolella tuli irrotettua laatikko useammastakin vehkeestä tuolla tavalla......



Siinähän se on TH200C Metric. Tuostakin muuten saa julmetun kestävän laatikon aika pienellä rahalla, kun hommaa sopivat osat. Jotkut kisamiehet käyttävät noita koska tuo on GM:n laatikoista kevein. TH400 tai 4L80 ei muuten ole mikään käsipelillä irrotettava laite - ihan noin varoituksen sanana. 200 ja 350 irtoaa vielä riskiltä sälliltä käsinkin ja jos ei ole ihan varma riittääkö ruuti, voi aina ottaa isohkon lankun ja tukea sen päistään, jolloin syntyy eräänlainen liukumäki, jota pitkin laatikon saa alas pudottamatta sitä. Punaniskojen punaniska taas irrottaa laatikon kuin laatikon pudottamalla sen niine hyvineen paksun sanomalehtipinkan päälle tai kävyillä täytetyn jätesäkin päälle. Konstit on monet - vaikka itse olen kyllä ihan tylsän hydraulinostimen kannalla.