Mukaellen 1990-luvun teinibändiä New Kids on the Block - haljennut lohko kohtasi siis tiensä pään. Osoite on sulatto - ellei joku halua ostaa sitä SouthWestistä puoli-ilmaiseen hintaan ja putkittaa itselleen lohkoa. Siinä meni billet capsit ja alakerran studit kankkulan kaivoon mutta tää on niin tätä - saatana välillä.....
No, loppujen lopuksi sain tingittyä R-Koneistuksesta hieman hyvää koska kardinaalimunaushan se on koneistajalta jättää käytetty lohko särötarkastamatta joko värillä tai magnafluxaamalla - tai ultraamalla. SouthWest tuli vastaan koneistusten kuluissa 1/3 verran ja tietenkin hyvitti lohkon ostohinnan, joten mulle tuli tosta pataan lopulta pukkeineen, studeineen, rahteineen, tulleineen, alveineen ja ajeluineen vähän toista tuhatta euroa. Samana päivänä tytär oli kaatanut lasin maitoa läppärin näppikselle - se siitä ja 750 euroa lisäkuluja - lisäksi pannuhuoneessa vesivaraajan vastuksen ylikuumenemissuoja oli pamahtanut, joten sain vielä kylmän suihkun. No, tää on välillä niin tätä. Onneksi en ole sydärille herkkä ja kohtuullisen vitutuksenkestävää tekoa.

Sain tarpeekseni vanhojen paskojen kanssa teutaroinnista ja hommasin Soini Car Partsista tuliterän koneistetun lohkon. Eipä tarvitse tehdä muuta kuin mätkiä osat kiinni ja dynoon....maksoi 1150 euroa, mutta on sitten linjahoonattu, uudet nokkalaakerit, dekkitasot suorat ja pytyt 0.030" ylikoossa.  Lohko on nelipulttinen, pakkasproput on valmiiksi asennettu ja niin edelleen. Miksen tajunnut tätä heti? No tajusin, mutta mä halusin - halusin hakata päätäni kiviseinään ensin.....





No niin, revitäänpä tästä......



Tuossa on valmiiksi koneistettu 4-bolt alakerta joten niiden billet-pukkien kanssa pelaaminen saa nyt jäädä. Ei ole järkeä viedä uutta lohkoa koneistamoon ulompien pultinreikien tapittamiseksi ja aarporausta/linjahoonausta varten. Tuo on nyt suora ja linjassa, joten billetit saavat jäädä toiseen projektiin (tilasin näet suuressa viisaudessani uudet pukit koska ne edellisethän eivät sovi enää muuhun kuin siihen romulohkoon ja kuvittelin ostavani vielä toisen vanhan lohkon).

Pinnassa on ruosteenestoaine, joka on pestävä pois ihan tiskiaineella ja kuumalla vedellä ennen kasausta. Kuivaus tietty paineilmalla, etteivät pinnat ruostu.

Kansista on nyt pudotettu 0,45mm eli palotilat pienenivät 64cc:stä 61cc:een. Näin puristukset tällä alakerralla tulevat noin 10:1 tasoon (static) ja dynaamista ruttua noin 8,1:1 mikä on aika jees pumppubensaa ajatellen. Nakutuksen vaara jää kuumallakin ilmalla kohtuullisen pieneksi. Kansiahan ajoin hakemaan eilen R-Koneistukseen vain kuullakseni, ettei niille oltu tehty mitään. Luulivat, etten löydä kumminkaan lohkoa....no ajoin sitten tänään uudestaan ja sain kannet viimein. Lohkofiaskon takia hain viime viikolla muut kamat pois ja tietty havaitsin tallissa että männät olivat unohtuneet asentaa kiertokankiin. No, vein ne maanantaina Hämeen Dieseliin ja ne luvattiin tänään - tänään kävin kysymässä niin "kaveri juuri aloitti, menee kyllä maanantaihin".......

Mikä perkele näitä koneistajia nykyisin vaivaa? Eikö lupausten pitämisellä enää ole nykyisin mitään arvoa?
Noh, on mulla tossa nyt toi loppukasaus vielä. C-clipsit ovat tulleet ja viikonlopun projektina onkin laittaa vetarit kiinni, kansi päälle ja öljyt sisään ja kasata ne takajarrut. Pääsylinteri/tehostajan irrottaminenkin on puolitiessä joten sen tehtyäni pääsen ilmaamaan jarrut - ja vielä se etupään vakaajatanko ja sitten pyörät alle. Vanha kone tulee näillä näkymin ylös sunnuntaina tai maanantaina. Konehuoneessa täytyy sitten peseskellä vähän vanhan moottorin roiskeita ja repiä tarpeettomat sähköjohdot pois sekä vaihtaa lämppärin kenno. Muutenhan siellä on valmista uudelle koneelle. Jos nyt jotain tarvitsee maalata niin vetelenpä sitten viikon kestäessä mustaa pintaan....

Moottorin kasaus vie arviolta nelisen päivää rauhallisesti työskennellen, pitää katsoa välykset öljypumppuun ja nokkaan nähden sekä mitata kannen ja männänlaen väli, jotta osaan tilata oikeanpaksuiset kansipahvit. Lisäksi on tarkistettava venttiilien ja männänlakien välit - muovailuvahalla, tästä lisää kunhan päästään siihen vaiheeseen. Mulla on muuten kolme öljypumppua. Kaksi high-volumea ja yksi vakiopumppu. Periaatteessa tuo kone tulisi toimeen vakiopumpullakin mutta ehkä swäppään vakiopumpun keltaisen jousen high-volume-pumppuun jottei painetta tule tarpeettoman paljon. HV-pumppuhan antaa noin 70 psi paineen ja kun Caminon vakio öljynpainemittari loppuu 60 psi:hin niin onhan sitä aika roisisti. Vakiopumpulla uudessa koneessa paineet ovat kierroksilla siellä 45 -50 psi tuntumassa, pinkillä jousella painetta saa nostettua jopa 80 psi saakka - mikä on tarpeetonta koneessa, joka ei kierrä juurikaan yli 6200 r/min. Teoreettinen nyrkkisääntö on 10 psi/1000 r/min joskin monessa stock car -kilpaluokassa ajetaan 50 psi paineella koneiden kiertäessä yli 8000 r/min. Oma tuntuma on, että vakiopumppu menee katumoottorissa ihan kympillä, jos käytössä ei ole öljynsuodattimen siirtojalkaa ja/tai öljynjäähdytintä. Pienen paineenlisäyksen vakiopumppuun saa ihan laittamalla prikan jousen alle.
High volume -pumpun sanotaan antavan 25% enemmän öljyä mutta minne se lisäöljy uudessa, tiukassa moottorissa menee? Aivan, ei minnekään vaan takaisin öljypumpun imupuolelle. Liian tehokkaalla pumpulla - ja eritoten tarpeettoman suurella paineella energiaa kuluu turhaan öljyn kuumentamiseen.

Vakiopumppu siis on ihan jees tai sitten - kuten itse aion tehdä - HV pumppuun vakiojousi. Näin paineet asettuvat sinne 60 psi paikkeille mikä on ihan jees taso - ja lisävolumet menevät sitten käyttöön kun kone kiertää sen 6000......öljyhän voitelun lisäksi myös jäähdyttää, se kannattaa muistaa. Öljynjäähdyttimen asennus on hieman levällään, laatikollehan tulee lisäjäähdytin mutta en ole ihan varma, pitäisikö moottorille kumminkin laittaa pienehkö jäähdytin termostaatin kanssa. Ilman termaria se haittaa kohtuuttomasti moottorin lämpenemistä muuten kuin helteessä.

Noh, jää nähtäväksi. Tuo pitää päättää oikeastaan vasta juuri ennen koneen autoon pudottamista. Kasauksen jälkeen kone ajetaan sisään Santala Racingin dynossa - uuden perän kanssa kun männänrenkaiden sisäänajon vaatima vääntävä vedätys ei oikein ole sitä fiksuinta hommaa. Ruiskuhan on itseoppiva mutta seos- ja sytkäkarttoja voi läppärillä muuttaa jos vääntö- tai tehokäyrissä on kuoppia. Samalla kun kone ajetaan sisään, saa myös dynolapun todellisista tehoista ja väännöistä.



Tuossa ruiskun ohjausboksi laatikossaan.

Eli ohjelmassa siis vastoinkäymisten sarjan jälkeen jarrujen loppukasaus, kallistuksenvaimentimen asennus eteen, jarrujen ilmaus ja auto alas ja vanha kone ylös. Siinä ei kauaa mene. Konehuoneen pesu ja siistiminen, lämppärin kennon vaihto ja sitten kasaamaan uutta moottoria.....tuollahan pääsee kohta ajamaan!